Sain tehtyä ekat villahousut. Ohjeena käytin sitä minkä ekana kaapin pohjalta löysin ja se sattui olemaan Titityyn merinoiden ohje. Housuihin tuli vähän lyhyet lahkeet, kun lanka meni sentileen loppuun. Nämä kaksi huopanen kerän jämää on joulun askarteluista jäänyt. Lapset teki silloin huopapalloja ja niistä lahjoja. Värit oli kerillä kauheat ja teki pahaa yhdistää ne, mutta ei ne valmiissa housuissa olekaan aivan järkyttävä yhdistelmä.

Toiset housut ompelin siitä mun kutistetusta villatakista. Tein sitä aamulla ja lasten kaverit oli meillä odottamassa koulun alkua, niin yksi niistä tytöistä sanoi: meillä ei voi käydä noin, kun ei meidän isä koskaan pese pyykkiä! Olin juuri kertonut, että mies mun takin kutisti pyykkiä pestessä. Kaavana on kaapista löytynyt kaava eli HH woolien kaava. Tuli tietenkin virhe (toinen lahje eri päin), mutta eiköhön sisko silti niitä käyttää voi ;)

Kävin eilen äitini luona pikavisiitillä, pojan ollessa partiossa. Puhuttiin tulevasta matkasta. Kerroin, että yksi ilta tajusin tarttevani sinne pienen laukun rahoille ja kännykälle. En uskalla kantaa isoa veskaa, missä ei ole edes vetoketjua. Sanoin äidille jo leikanneeni kankaankin. Äiti näytti omaansa pikkupussia, jonka oli Tunisiasta ostanut. Hieman nauratti, sillä oli aika identtinen omani kanssa.

Tänä aamuna sitten ompelin pussin. Ja äidiltäni sain taas laatikon kankaita mitä oli löytänyt. Siellä oli mm. kaipaamaani liimaharsoa, tukikangasta jne metritolkulla. Mutta siellä oli myös tämä aarre. Pala oli noin 45cmx45cm. Kangas voisi olla esim markiisikangasta, sillä on tosi tukevaa ja paksua, mutta myös tiivistä. Näin sen heti kaulapussina! Ei mitään hajua miltä ajalta kangas on, ei ainakaan ihan viimeisiltä vuosikymmeniltä...

Ompelin sitten myös sen aikaisemmin jo leikkaamani pussukan. Mies sanoi heti, että hän ottaa toisen matkalle. Veikkaan kyllä, että kun näkee pussin niin mieli muuttuu. Ei todellakaan ole mikään retron ystävä. Kankaana on Finlaysonin kangas, vuosilukukin kankaassa oli , mut en nyt sitä muista. Tästä olen aikaisemmin tehnyt lattiatyynyyn päällisen. Tätä jäi vielä sen verran, että ompelen siitä käsveskan itselleni. Tämä on niin mun mieleen koko kangas, aivan upeaa. Tämän on tätini mulle antanut.

Nyt on pussit omaisuudelle. Vielä 3 vkoa ja sitten sitä istutaan miehen kanssa Pariisin kahviloissa ja juhlitaan 10. avioliittovuotta.