Syksyn käsityöt olivat lähinnä joululahjoja, nyt on ehtinyt tekemään sitten jotain muutakin!

Purosta valmistui meidän perheeseen kolmas Baktus, eli vihdoin sain itsellekin huivin kaulaan. Nyt tuo ohje riittää hetkeksi, tuli niitä niin monta joulun alla tehtyä.

Eilen 2v itki, kun vain veljellä on keppihevonen. Päätin sitten pikana tehdä pojalle oman, aikaa meni alle puoli tuntia. Vähän laihan luihu siitä tuli, näyttää enemmän merihevoselta, mutta kelpaa ratsastajalleen. Joka kuvassa mököttää, kun äiti pyysi hetkeksi pysähtymään kesken ratsastuksen =)

Kun ompelukone tuli kaivettua esiin, niin täytyihin sitä muutakin tehdä! Leikattuna oli pojalle pilkullisen gollegehousut ja ekaluokkalaiselle pyjama. Ne tuli ommeltua samalla, molempien kaava on juju-kirjasta. Kirja on pitänyt palauttaa aikaa sitten kirjastoon. Täytyy lainata uusiksi, sillä housut on tosi hyvän malliset meidän 2v:lle ja kirjasta jäljennetyn kaavan tuhosi koira... Kuva on valitettavasti nurinpäin, kun otin sen suoraan kamerasta.

Viime vuoden puolella tuli ommeltua lattiatyynyjä lapsille neljä. Ovat osoittautuneet mahtaviksi. Niiden sisällä on suomisoffan sohvien tyynyt, olivat vääränlaiset tuttavalle ja antoi ne meille. Nuo sohvan tyynyt ovat sopivan isoja ja tukevia. Ompelin niihin päälliset kotoolta löytyvistä. Kahteen tuli tuota ruskea-valkoista apilakangasta, on mun veljen lapsuuden pussilakana. Nyt päässyt arvokkaaseen käyttöön lattiatyynyissä ja keppihevosessa! Yhteen löytyi finlaysonin ikivanhaa värikästä vahvaa kangasta ja yhteen vanhaa turkoosia lakanaa (jonka koira on joskus repinyt...). Päällisistä tein irrotettavat, se oli tarpeen sillä kaksi niistä on jo pesty.Tyynyt ovat meillä jokapäiväisessä käytössä. Lapset tykkäävät katsoa niiden päällä tv:tä. Viikonloppuisin on oikein herkkua, kun saa ottaa peitonkin siihen ja katsoa meidän isä on parempi kuin teidän isä. Sitten lapset tykkää riekkua niillä, 2v rakentaa niistä liukumäkiä sohvalta alas ja linnoja. Isommat lapset leikkii niillä hippaa (kuten kuvassakin juuri). Ja minä ja mies tehdään niistä illalla joko iso peti lattialle missä ollaan tv:n ääresä tai nostetaan kaksi päällekäin, jolloin niistä tulee täydellisen korkuinen rahi meidän sohvan eteen jaloille. Jopa mies, joka ei aina innostu mun projekteista, sanoi että nämä on tosi hyvät jutut. Ongelmana on vain säilytys. Ruskeat on olohuoneessa tietokonepöydän ja seinän välissä pystyssä ja kaksi muuta lasten leikkihuoneen lattialla. Todellisuudessa ne on kyllä usein keskellä olohuonetta ja mikä parasta KÄYTÖSSÄ!

Olen tehnyt uuden vuoden lupauksen koskien käsitöitä:

Opettelen kutomaan villasukat!! Kerran tässä pari vuotta sitten yritin ja en saanut kantapään alkua ilman reikää, niin luovutin. Mun äiti kutoo meille kaikki sukat ja aina kysyy, että miksi et tee itse. Eilen kaivelin vanhoja käsityökerhon lehtiä ja niissä oli ohjeita kantapään tekoon monessakin. Joten tänä vuonna meidän perheen sukat valmistuu omilta puikoilta!