Sain tädiltäni kassillisen kankaita, niitä aloitan varovasti tuhoamaan. Leikeltynä on jo paljon, ommeltuna vähän.

Molemmille tytöille halusin kokeilla peppiessun kaavalla mekkoa. Kaava on marras-joulukuu 2002 käsityökerholehdestä. Tilasin lehden kirjastoon kaukolainana ja sain vihdoin kangasta kaavan kokeiluun. Molemmilla tytöillä koko 122/128, isommalle vähän suurennettuna. Kanttinauhat tein JUJU-kirjan ohjeen mukaan. Ei ollut minkäänlaista kanttia kaapissa ja kaupunkiin asti en moisen takia viitsinyt ajella. 

Tyttöjen kahden vuoden ikäero näkyy kangasvalinnoissa. Nuorempi halusi kukkakangasta ja vanhempi sitä missä on mustaa. Molemmat kankaat olleet ilmeisesti edellisessä elämässä verhoja...

Netissä näin jonkun tehneen kangaskoreja. Päätin kokeilla tietenkin heti moista hommaa. Äitini kangasvarastoista oli meille eksynyt matalaverhokappa, en siitä ole keksinyt mitään tehtävää. Kuosikaan ei ole lastenvaatteisiin houkutteleva. Mutta siitä tulikin näppärä kori kestovaipoille vessaan. Sivuihin laitoin vahvikkeeksi pahvia ja kaksin kertaisen kankaan.

Tein pienemmänkin korin. Marimekon lumikki kangasta jäi hatusta ja siitä tuli keittiöön kori pesulapuille. Hyvä niin, jäätelörasia ei ollut kovin edustava. Kangasta jäi vielä sen verran, että aloittelin siitä kolmisen neuvolakorttiin kansia. Ajattelin tehdä kaikkien kortteihin kannet, säilyvät lapsille muistoina.

Toivottavasti ehtisi lähipäivinä ompelemaan lisää leikattuja vaatteita. Kaikista ihanimmat kankaat on koskemattomina siihen asti, kun ehdin kokeilla kaavat muilla kankailla.